Ekamilta lähihoitajaksi valmistunut Laura tähtää hoitoalan jatko-opintoihin uudessa kotimaassaan

Ti 09.02.2021 09:00

Ekamista lähihoitajaksi vuonna 2015 valmistunut Laura Welch kertoo kuulumisiaan rapakon takaa. Laura erikoistui lähihoitajan opinnoissaan ensihoitoon ja oli opintojensa aikana mukana aktiivisesti myös opiskelijatoiminnassa.

Miksi halusit opiskelemaan lähihoitajaksi?

- Muistan painiskelleeni jonkun aikaa sen kanssa, mitä haluaisin tehdä peruskoulun jälkeen. Se tuntui isolta päätökseltä silloin. Minulla oli tuttuja, jotka opiskelivat lähihoitajaksi ja innostuin, kun he kertoivat, millaista opiskelu oli. Muistan viettäneeni päivän tutustumassa Katariinan kampukseen ja sen jälkeen olin varma, että halusin hakea lähihoitajaksi.

Millaisia muistoja sinulla on Ekamilta?

 - Ihania muistoja! Muistelen aina ilolla opiskelua Ekamissa. Sain sieltä elämänikuisia ystäviä ja vanhojen opettajien kanssa tulee vieläkin vaihdettua kuulumisia silloin tällöin. Opiskelu oli mukavaa, kun oli aihe, joka kiinnosti. Työssäoppimiset olivat mukava vastapaino luokassa oppimiselle. Ehdottomasti mieleenpainuvin muisto oli 3 viikkoa kestävä vaihto Mallorcalla Espanjassa. Työskentelin paikallisessa sairaalassa ja sain kokea, millaista sairaanhoito on siellä.

Kuvateksti: Laura tarvitsee Amerikassa lisäopintoja voidakseen työskennellä hoitoalalla.

Olit opiskeluaikana myös tutorina ja opiskelijayhdistystoiminnassa? Kerro vähän, millaista se oli.

 - Tutorina olo oli tosi kivaa puuhaa: toivotettiin uudet ekaluokkalaiset tervetulleiksi ja järjestettiin kaikkea kivaa toimintaa heille. Meillä oli myös oma tutorluokka, jolle pidettiin tutortunteja, kerrottiin opinnoista yms. Olin myös kansainvälisenä tutorina. Meidän vastuulla oli auttaa ja opastaa opiskelijoita, jotka tulivat muista Euroopan maista vaihtoon Ekamille. Opiskelijayhdistystoimintaan eksyttiin sattumalta parin silloisen luokkakaverin kanssa. Meillä oli ihan super porukka, jonka kanssa päätettiin opiskelijatoimintaan liittyvistä asioista sekä järjestettiin tapahtumia ja muuta mukavaa ohjelmaa. 

Valmistumisen jälkeen lähdit au pairiksi Amerikkaan. Miksi halusit au pairiksi?

 - Tiesin jo yläasteella, että halusin joko vaihtoon tai au pairiksi. Päädyin sitten au pairiksi koettuani sen paremmaksi vaihtoehdoksi opintojeni vuoksi. Lähdin heti kolme kuukautta valmistumisen jälkeen Yhdysvaltoihin New Yorkin osavaltioon. Host-perheeni asui noin 50 minuutin ajomatkan päässä Manhattanilta. Olin kiinnostunut matkustamisesta Yhdysvaltoihin ja sinne päin maailmaa löytyi aika paljon lähettäviä järjestöjä, joten se tuntui oikealta vaihtoehdolta.

 Oliko lähihoitajan koulutuksesta hyötyä hakemisessa ja työskentelyssä au pairina?

 - Kyllä oli! Yksi isoimmista vaatimuksista au pairiksi pääsemisessä oli tietty tuntimäärä lastenhoidon parissa, mikä minulla tuli melkein kokonaan täyteen työssäoppimisesta päiväkodissa. Muutenkin oli hyödyllistä, että oli ensiavun opit halussa ja tietoa perussairauksista. Lähihoitajan opintoihin kuului myös tunteja, joissa opeteltiin kodinhoitoa ja ruoanlaittoa erikoisruokavaliot mukaan lukien. Näistä oli tietty myös suuri apu.

 Millaista au pairina työskentely oli?

 - Au pairina työskentely oli ehdottomasti kokemus, jota en koskaan unohda. Oli hienoja ja ei niin hienoja hetkiä, haha. Saavut vieraaseen maahan ja muutat vieraiden ihmisten luo, siinä ei auta kun vaan sopeutua tilanteeseen. Kulttuurishokiltakaan ei voinut välttyä. Työskentelin normaalina viikkona maanantaista perjantaihin ja viikonloppuna olin vapaalla. Normaalina työpäivänä herätin lapset aamulla, tein aamupalat ja lounaat valmiiksi, autoin aamutoimissa ja saatoin lapset koulubussille. Lasten ollessa koulussa pesin pyykkiä, siivosin lasten huoneet ja vietin omaa vapaa- aikaa. Lasten tultua koulusta autoin heitä kotiläksyissä, vein harrastuksiin, autoin iltatoimissa ja tein päivällistä perheelle. Vanhemmat tulivat yleensä kotiin klo 19.30, jolloin syötiin yhdessä. Sen jälkeen olin vapaalla. 

Mitä olet tehnyt au pair -vuoden jälkeen?

 - Au pair -vuoden jälkeen palasin takaisin Suomeen ja olin töissä kotihoidossa ja hoivakodissa kahden vuoden ajan. Muutin takaisin Yhdysvaltoihin 2018 ja menin naimisiin täällä. Asun New Jerseyn osavaltiossa. Tällä hetkellä olen myyntityössä, mutta kaipaan takaisin hoitajan hommiin. Arki on sujunut hyvin ja olen sopeutunut tänne ongelmitta. Isoin muutos perusarkeen on tietenkin ollut kielen vaihto Englantiin kokonaan. Suomea tulee puhuttua aika harvoin nykyään. Asiat täällä viimeisen vuoden aikana olleet aika sekaisin, joten kaipuu tuttuun ja turvalliseen kotimaahan on kyllä kasvanut. Toivottavasti päästään ensi kesänä Suomeen käymään, koska koti-ikävä on kova!

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?

 - Tulevaisuudensuunnitelmissa on sairaanhoitajan opinnot ja oman talon rakennus. Aikomuksissa on muuttaa pois New Jerseystä pohjoisempaan, luonnon helmaan. Ihmismäärä ja ruuhkat täällä ovat aivan liikaa tälläiselle pienelle kotkalaiselle.

Mitä luulet, onko lähihoitajan koulutuksesta sinulle vielä hyötyä tulevaisuudessa?

- Aivan varmasti. Niin kuin mainitsin, aion jatkaa vielä opintoja hoitotyön parissa.

Millaiselle ihmiselle lähihoitajan koulutus mielestäsi sopii?

- Lähihoitajan työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta, joten siihen pitää osata valmistautua. Pitää olla empatiakykyä ja paljon kärsivällisyyttä. 

 Kevään yhteishaku lähestyy. Millaisia terveisiä lähettäisit sellaisille ysiluokkalaisille, jotka vielä painiskelevat ammatinvalinnan kanssa.

- Mieti omia parhaita taitojasi ja omia mielenkiinnon kohteitasi. Valitse ala, joka tuntuu eniten kiinnostavalta, sillä kun aihe kiinnostaa, niin kouluun on paljon mukavampi mennä. Alaa vois myös aina vaihtaa, jos ei heti ensimmäisellä osu oikea kohdalle.

Jaa

***