Sosiaali- ja terveysala sopii sinulle, jos:

• Olet kiinnostunut ihmisten kohtaamisesta ja haluat tehdä työtä, jossa tuetaan arkea, hyvinvointia ja toimintakykyä
• Pidät merkityksellisestä työstä ja koet auttamisen ja tukemisen tärkeäksi
• Osaat toimia rauhallisesti ja vastuullisesti erilaisissa tilanteissa ja elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa
• Pystyt työskentelemään sekä itsenäisesti että osana moniammatillista työyhteisöä
• Olet valmis oppimaan käytännönläheisesti ja kehittämään osaamistasi jatkuvasti
• Haluat löytää oman paikkasi sosiaali‑ ja terveysalan laajassa ja monipuolisessa työelämässä

Sosiaali‑ ja terveysalalla tarvitaan erilaisia ajattelutapoja ja työskentelytyylejä, ja ala hyötyy siitä, että tekijöillä on monenlaisia vahvuuksia ja taustoja. Yhdessä toimimalla ja toisia täydentämällä rakennetaan toimivia ja asiakaslähtöisiä kokonaisuuksia, joissa jokaisella on mahdollisuus hyödyntää omaa osaamistaan.

Käytännön tehtävät – Ammatillinen perustutkinto (PT)

• Sairaaloissa ja erikoissairaanhoidon yksiköissä toimiva hoivatyöntekijä
• Asumispalveluissa ja hoivayksiköissä toimiva hoivatyöntekijä
• Kotiin vietävissä palveluissa työskentelevä asiakastyöntekijä
• Varhaiskasvatuksen tai perhepalvelujen arkea tukeva työntekijä
• Kuntouttavan ja ohjaavan työn tehtävissä toimiva työntekijä.

Perustutkinto antaa valmiudet työskennellä käytännönläheisesti ihmisten arjessa ja hyvinvoinnin tukena. Moni aloittaa työelämässä sosiaali‑ ja terveysalalla jo opiskelujen aikana työelämässä oppimisen kautta.

Erityisosaamista vaativat tehtävät – PT, AT & EAT sekä lisäkoulutus

• Mielenterveys‑ ja päihdetyön tehtävät
• Ikääntyneiden palvelujen vaativammat tehtävät
• Kuntoutuksen, ohjauksen ja tukipalvelujen erityistehtävät
• Erilaiset asiakasryhmäkohtaiset vastuutehtävät.

Osa tehtävistä edellyttää lisäkoulutuksia, ammatti‑ tai erikoisammattitutkintoja sekä tehtävä‑ ja asiakasryhmäkohtaisia pätevyyksiä.

Vaativammat työtehtävät ja asiantuntijaroolit – Ammattikorkeakoulu (AMK)

• Sairaalaympäristöissä toimiva hoitotyön asiantuntija
• Potilaiden hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvät tehtävät erikoissairaanhoidossa
• Vastuullisemmat tehtävät akuuttiosastoilla, poliklinikoilla ja muissa vaativissa hoitoympäristöissä
• Tiimin toiminnan koordinointiin ja hoitotyön kokonaisuuksien hallintaan liittyvät tehtävät.

Opintojen aikana sinun on mahdollista tehdä AMK väyläopintoja. Lue lisää väyläopinnoista täältä.

Urasuunnitelmistasi kannattaa kertoa jo heti opintojen alussa, ensimmäisessä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) keskustelussa.

Sosiaali‑ ja terveysalalla voi toimia yrittäjänä, mutta yrittäjyys on Suomessa tarkasti säädeltyä ja sidoksissa viranomaisvaatimuksiin. Yrittäjänä toimiminen on yleistä erityisesti pienimuotoisissa ja erikoistuneissa palveluissa, kuten kotiin vietävissä palveluissa, asumisen tukipalveluissa sekä erilaisissa kuntoutus‑ ja asiantuntijapalveluissa. Yksityiset toimijat täydentävät julkista palvelujärjestelmää ja ovat osa laajempaa sosiaali‑ ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.

Sosiaali‑ ja terveyspalvelujen tuottaminen edellyttää lakisääteistä rekisteröitymistä valtakunnalliseen Soteri‑palveluntuottajarekisteriin, jota ylläpitää Lupa‑ ja valvontavirasto. Toimintaan liittyy palvelun luonteesta riippuen ilmoitus‑ tai lupamenettely, ja yrittäjän vastuulla on huolehtia toiminnan lainmukaisuudesta, omavalvonnasta sekä asiakas‑ ja potilasturvallisuudesta. Sosiaali‑ ja terveysministeriö vastaa alan yleisestä ohjauksesta, ja alueellinen valvonta tapahtuu aluehallintovirastojen kautta.

Kymenlaaksossa sosiaali‑ ja terveysalan yrittäjyys kytkeytyy vahvasti Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelurakenteeseen. Alueella toimii runsaasti pieniä sosiaali‑ ja terveysalan yrityksiä, jotka tuottavat palveluja esimerkiksi palvelusetelijärjestelmän kautta tai hyvinvointialueen kanssa tehtävien sopimusten perusteella. Yrittäjät ovat erityisen merkittävässä roolissa kotiin vietävissä ja täydentävissä palveluissa.

Kymenlaakson liiton ennakointitiedon mukaan väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu lisäävät tarvetta joustaville ja paikallisille palveluratkaisuille. Tämä luo edellytyksiä myös yrittäjyydelle, vaikka toimintaympäristö on taloudellisesti ja rakenteellisesti muutoksessa.

Sosiaali‑ ja terveysalan yrittäjyys edellyttää vahvaa ammattiosaamista, huolellista toiminnan suunnittelua ja viranomaisvaatimusten tuntemusta. Yrittäjyys sopii erityisesti niille, jotka haluavat toimia itsenäisesti, kehittää palveluja ja vastata paikallisiin palvelutarpeisiin vastuullisesti sääntelyn puitteissa.

Yrittäjyysopinnot kuuluvat osana yhteisiä tutkinnonosia (YTO).(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lisäksi voit valita yrittäjyyden tutkinnonosia valinnaisena: Yritystoiminnan suunnittelu(avautuu uuteen ikkunaan) ja Yrityksessä toimiminen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Aloittavan yrittäjän palveluista saat lisätietoa Ekamin Yrityspalveluista.

Kansainvälisyys sosiaali- ja terveysalalla – Ekamissa opit toimimaan monikulttuurisissa ympäristöissä 

Sosiaali- ja terveysala on vahvasti kansainvälinen ala, jossa ihmiset, kulttuurit ja kielet kohtaavat päivittäin. Ekamissa kansainvälisyys kulkee mukana opintojen arjessa – niin työympäristöissä, asiakkaiden kohtaamisessa kuin yhteistyössä eri maiden kumppaneiden kanssa. 

Ekamilla on sosiaali- ja terveysalalla yhteistyöverkostoja Espanjassa, Virossa ja Saksassa, ja opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksoille ulkomaille. Näissä ympäristöissä opiskelijat pääsevät näkemään, miten hoito- ja ohjaustyötä tehdään eri maissa, tutustumaan kansainvälisiin käytäntöihin sekä kehittämään vuorovaikutustaitojaan aidoissa työtilanteissa. 

Kansainväliset vaihdot rahoitetaan Erasmus+-ohjelmalla, ja opiskelija voi hakea lisätukea William ja Ester Otsakorven Säätiöltä. Kansainvälisen jakson voi liittää osaksi tutkintoa suorittamalla valinnaisen tutkinnonosan ”Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen, 15 osp” tai paikallisen osaamisen vahvistavan ”Kansainvälisyysosaaminen, 5 osp” -tutkinnonosan. 

Ekamissa kansainvälisyys on ennen kaikkea käytännönläheistä oppimista: asiakastyötä, yhteistyötä ja monikulttuurisia kohtaamisia, jotka valmistavat tulevaisuuden hoitoalan osaajia toimimaan erilaisissa ympäristöissä – Suomessa ja ulkomailla. 

Miksi mukaan? 

• Opit toimimaan monikulttuurisissa sosiaali- ja terveysalan ympäristöissä 

• Kehität kieli- ja vuorovaikutustaitoja osana hoitotyötä 

• Saat kansainvälistä kokemusta, joka lisää varmuutta ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. 

Lue lisää kansainvälisyysopinnoista täältä.(avautuu uuteen ikkunaan)

Jos olet kiinnostunut opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan opintoja oppisopimuksella, lue tästä mahdollisuudesta lisää täältä.

Sekä sosiaali- ja terveysala että kasvatus- ja ohjausala ovat molemmat SORA-aloja Ekamissa. Se tarkoittaa sitä, että alaan liittyy terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä, SORA-lainsäädännön mukaan huomioitavia asioita. SORA-lyhenne tulee sanoista ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. 
Täältä luet lisää aiheesta. (avautuu uuteen ikkunaan)

Alla usein kysyttyjä kysymyksiä, jotka voivat auttaa myös sinua, kun pohdit hakeutuista sosiaalialalle.

Mitä SORA-lainsäädäntö tarkoittaa sosiaali- ja terveysalalla – ja milloin terveydentila tai toimintakyky voi vaikuttaa opiskelijaksi ottamiseen, opiskeluoikeuteen tai harjoitteluun?

• Opiskelijaksi ei voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Mitä ovat terveydentilan tai toimintakyvyn häiriöt, jotka voivat estää opiskelijaksi ottamisen?

Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla:

• fyysistä terveyttä ja toimintakykyä rajoittava sairaus tai vamma
• kommunikoinnin ja viittomisen estävä sairaus tai vamma
• käsi-ihottuma, joka rajoittaa käytännön työtehtävissä toimimista
• lääkkeiden riippuvuus tai ongelma- tai väärinkäyttö
• mielenterveyden häiriö tai psyykkinen sairaus, joka ei ole hoitotasapainossa
• päihteiden riippuvuus tai ongelma- tai väärinkäyttö
• vuorovaikutusta vaikeuttava toimintakyvyn häiriö
• värinäön häiriö, joka rajoittaa käytännön työtehtävissä toimimista

Mitä ‘kohtuulliset toimet’ tarkoittavat käytännössä, jos opiskelijalla on vamma tai muu toimintakykyyn vaikuttava tekijä?

• Hakijan terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi hakijan opiskelun esteistä muodostetaan kokonaisarvio. Asiaa tarkastellaan yksilöllisesti tilanne- ja tapauskohtaisesti niin, että käsittelyssä otetaan huomioon opiskelijaksi hakijan ohjaus, tukitoimet, apuvälineet sekä tarvittaessa myös kuntoutus- ja vammai­spalvelulainsäädäntö ja opintososiaaliset edut.

Mitä terveydentilan selvityksiä voidaan pyytää hakuvaiheessa tai opintojen aikana (esim. lääkärin lausunto) ja kuka arvioi soveltuvuuden?

• Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017, 41 §) mukaan opiskelijaksi hakijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa sellaiset terveydentilaansa koskevat tiedot, joiden avulla voidaan arvioida hänen opiskelijaksi ottamistaan. Soveltuvuuden arvion lääkärin lausunnosta tekee alan koulutuspäällikkö.
  
  Esiselvityksen ns. Opiskelijaksi ottamisen esteistä, esteiden poistamisesta ja terveydentilan arvioinnin tarpeellisuudesta käsittelevät koulutuksen järjestäjän määrittämät henkilöt.

Voidaanko opiskelijalta edellyttää huumausainetestiä (päihdetestaus) opintojen aikana – missä tilanteissa ja miten opiskelijan oikeusturva huomioidaan?

• Kyllä voidaan. Hakijan tulee ilmoittaa lääkkeiden riippuvuus tai ongelma- tai väärinkäyttö ja/ tai päihteiden riippuvuus tai ongelma- tai väärinkäyttö hakuvaiheessa sosiaali- ja terveysalalle. Jos syntyy epäilys, että opiskelija on päihtynyt opintojen aikana, on päihde- tai lääkeriippuvainen tai muulla tavalla asia tulee esiin, toimitaan Ekamilla päihdesuunnitelman mukaisen toimintamallin mukaan. Opiskelijan oikeusturva huomioidaan Ekamin päihdesuunnitelman mukaisen toimintamallin mukaan.

Tarvitaanko rikosrekisteriote harjoitteluun tai työpaikalla oppimiseen – milloin se pyydetään ja miten sitä käsitellään?

• Kyllä, oppilaitos voi pyytää opintojen aikana rikostaustaotteen esittämistä, jos tulevissa oppimistilanteissa ja työelämässä oppimisen jaksoilla on olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Se pyydetään ennen työelämässä oppimisen tai oppimistilanteiden alkamista. Opiskelija näyttää voimassa olevan rikosrekisterin koulutuksen järjestäjän määrittämälle henkilölle, joka kirjaa sen opiskelijan henkilökohtaisen osaamisenkehittämisen suunnitelmaan (HOKS:iin).

Miten rokotussuoja vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan työelämässä oppimisen jaksoihin (tartuntatautilain 48 §) – mitä suojia yleensä edellytetään ja miten asia varmistetaan?

• Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotukset ovat osa työ- ja potilasturvallisuutta ja laadukasta toimintaa. Jo uranvalinta- ja koulutusvaiheessa opiskelijan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.
• Jos opiskelija menee työharjoitteluun sellaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteeseen, jossa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita, hänellä tulisi tartuntatautilain pykälän 48 mukaan olla:
  • rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
  • rokotus influenssaa vastaan
  • rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän menee toimipisteeseen, jossa hoidetaan jatkuvasti alle 12 kuukauden ikäisiä.
  • rokotus b-hepatiittia vastaan, jos opiskelija on tartuntavaarassa työelämässä oppimisen jaksolla
• Rokotukset ovat opiskelijalle ilmaisia, rokotussuoja tarkistetaan opiskelijaterveydenhuollossa, ja jos opiskelijalle ei kuulu opiskelijaterveydenhuolto, rokotussuojasta huolehtii hyvinvointialue tai työterveyshuolto maksutta.

Voiko työelämässä oppimisen jakso peruuntua, jos rokotussuojaa ei voida varmistaa ajoissa – ja mitä opiskelijan silloin kannattaa tehdä?

• Kyllä voi. Opiskelijan kannattaa viipymättä hakeutua opintojen uudelleen suunnittelua varten ryhmänohjaajan puheille henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) päivittämistä varten. Työelämässä oppimisen jakson peruuntuminen voi vaikuttaa opintojen etenemiseen, valmistumisaikatauluun ja opintojen rahoitukseen, jos se perustuu opintojen etenemisen seurantaan.

Vaaditaanko sosiaali- ja terveysalan opinnoissa tartuntatautilain (§ 55 ja 56) mukaista terveydentilaselvitystä keuhkotuberkuloosista ja salmonellasta ennen työssäoppimisen jaksoja? Kuka käsittelee tartuntatautitietoja?

• Kyllä vaaditaan, jos työelämässä oppimisen työpaikka vaatii sitä. Tartuntatautietoja käsittelee opiskelijaterveydenhuolto.

Millaista fyysistä kuntoa sosiaali- ja terveysalan opinnot ja työ edellyttävät ja miten omaa jaksamista voi tukea jo ennen opintoja?

• Opiskelu ja työ sosiaali- ja terveysalalla vaativat kohtuullista fyysistä kuntoa. Työelämässä oppimiseen ja työhön voi liittyä runsaasti kävelyä ja seisomista, kyykkyasentoa, kumartelua, asiakkaiden nostamista, siirtämistä jne. Myös vuorotyö tuo omanlaisen kuormituksen jo opintoaikana ja siihen on hyvä varautua. Omaa jaksamistaan voi tukea huolehtimalla omasta fyysisestä kunnosta ennen opintoja ja opintojen sekä uran aikana.

Millaista psyykkistä kuormitusta sosiaali- ja terveysalalla voi olla, ja millaista tukea opiskelija voi saada opintojen aikana?

• Opiskelu ja työ sosiaali- ja terveysalalla vaativat kohtuullista psyykkistä jaksamista. Työelämässä oppimiseen ja työhön voi liittyä kiireen ja eettisen kuormituksen sekä haastavien asiakaskohtaamisten mukanaan tuomaa kuormitusta, sekä kuoleman kohtaamista. Opiskelija voi saada tukea ryhmänohjaajaltaan, työpaikkaohjaajiltaan, opettajilta sekä Ekamin opiskelijahuollosta.

Mitä opiskelu käytännössä on: kuinka paljon on lähiopetusta, verkko-opiskelua, simulaatioita, käytännön harjoittelua ja työelämässä oppimista – ja missä ympäristöissä harjoitteluja tehdään?

• Sosiaali- ja terveysalan opiskelu on lähiopetusta ja ja työelämässä oppimista. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija käy tyypillisesti kerran viikossa lähiopetuksessa ja muuten opiskelee työpaikalla. Lähiopetusryhmässä opiskelija opiskelee tyypillisesti viisi päivää viikossa oppilaitoksella.
  
  Lähiopetus sisältää teoriaopetusta ja käytännön harjoituksia oppilaitoksella, siihen voi liittyä verkko-opintoja ja simulaatioharjoituksia.
  
  Teoriajaksoja seuraa työpaikalla oppimisen vaihe, oppisopimusopiskelija valmistautuu näyttöön omalla oppisopimustyöpaikallaan ja lähiopiskelija siirtyy työelämässä oppimisen jaksolle. Työelämässä oppimisen jaksot toteutetaan sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla.

Sisältyykö sosiaali- ja terveysalan työelämässä oppimisen jaksoihin vuorotyötä?

• Kyllä voi sisältyä.

Millaisia opiskeluvalmiuksia ja taitoja tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla?

• Sosiaali- ja terveysala vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, paineen sietokykyä, ongelmanratkaisukykyä, vastuullisuutta, kirjallisia taitoja, lainsäädännön ymmärtämisen ja sen soveltamisen osaamista omaan työhön. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa ei voida poiketa lääkehoitoon, lääkematematiikkaan eikä potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä ammattitaitovaatimuksista.

Mitä tapahtuu, jos opintojen aikana ilmenee rajoite, joka vaikuttaa turvalliseen työskentelyyn (esim. terveydentilan muutos) – voiko opintoja jatkaa tukitoimilla tai siirtyä toiseen polkuun?

• Kyllä voi; opiskelija on oikeutettu tukitoimiin ja hänen opintojaan voidaan suunnitella uudelleen sosiaali- ja terveysalalla, jos opintojen etenemisen este voidaan kohtuullisin toimin poistaa, sekä hän on oikeutettu opinto- ja uraohjaukseen, joka voi johtaa uuden ammatillisen koulutuksen polun alkuun.

Mitä kustannuksia opiskelijalle voi tulla (esim. työvaatteet, mahdolliset terveydenselvitykset/rokotteet) ja mitä oppilaitos tai opiskeluterveydenhuolto järjestää?

• Oppivelvolliselle opiskelijalle opiskelu on maksutonta: oppilaitos antaa opiskelumateriaalit, Chromebookin ja työkengät, työ- ja suojavaatetuksen työpaikoilla järjestää työnantaja, opiskeluterveydenhuolto huolehtii rokotussuojasta, rikosrekisteriote on opiskelijalle maksuton.
  
  Aikuisopiskelijalle itse opiskelu on maksutonta, opiskeluterveydenhuolto huolehtii rokotussuojasta, rikosrekisteriote on opiskelijalle maksuton ja työ- ja suojavaatetuksen työpaikoilla järjestää työnantaja. Opiskelija hankkii omalla kustannuksellaan opiskelumateriaalit, työkengät ja tietokoneen, sekä huolehtii muista opinnoissa tarvittavista kustannuksista esim. matkat työelämässä oppimisen työpaikalle.

Miten alan eri suuntautumiset eroavat ja vaikuttavatko ne vaatimuksiin?

• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on seitsemän eri osaamisalaa ja eri aloille suuntautuminen voi muodostaa erilaisia vaatimuksia opiskelijalle. Esimerkkejä alla:
  • Lasten- ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaopiskelijalta vaaditaan rikosrekisteriote tyypillisesti kahdesti opintojen aikana, kun rikosrekisteriote vanhenee kuudessa kuukaudessa ja opiskelija opiskelee työpaikalla, jossa on alaikäisiä asiakkaita kahden ja puolen vuoden aikana.
  • Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalaopiskelija tarvitsee B-hepatiittirokotuksen
  • Ikääntyneiden hoitotyön ja vammaistyön työpaikkoihin edellytetään rikosrekisteriotteen näyttäminen työnantajalle, vaikka opintojen aikana koulutuksen järjestäjä ei sitä vaadi.
• Huom! Ekamilla kaikki osaamisalat eivät ole koko ajan tarjolla, esimerkiksi perustason ensihoitaja –tutkintoa ei tarjota tällä hetkellä muuten kuin Kymenlaakson Hyvinvointialueen pelastuslaitoksen oppisopimusopiskelijoille ja suun hoidon osaamisalan tarjonnasta päätetään vuosittain.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon jälkeen, sinulla on mahdollisuus hakeutua mm. seuraaviin jatko-opintoihin:

• Vammaisalan ammattitutkinto
• Vanhustyön erikoisammattitutkinto
• Sairaanhoitaja, AMK (Xamk)

Opintojen aikana sinun on mahdollista tehdä AMK väyläopintoja. Lue lisää väyläopinnoista täältä.(avautuu uuteen ikkunaan)

Lähihoitajana osaat kohdata eri elämäntilanteissa olevat asiakkaat ja potilaat yksilöinä sekä edistää heidän kasvuaan ja kehitystään, terveyttään ja hyvinvointiaan. Osaat avustaa ja ohjata asiakasta toimintakyvyn ylläpitämisessä, terveellisissä elintavoissa ja elämänhallinnassa. Kykenet myös ohjaamaan asiakkaita muun tuen ja palvelujen pariin.

Tarvitset ihmissuhdetyössä monipuolisia vuorovaikutustaitoja. Osaat ottaa huomioon elinympäristön esteettisyyden hyvinvoinnin edistäjänä. Lähihoitajan työvälineitä ovat myös esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelmat, kuntoutumista edistävät suunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Päivittäisiin toimintoihin kuuluu myös asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen. Tarvitset siis kirjallisiakin taitoja.

Perusopintojen jälkeen pääset syventämään osaamistasi valitsemalla juuri sinua kiinnostavan osaamisalan tarjonnastamme. Osaamisalavaihtoehtojamme ovat lasten ja nuorten kasvatus ja hoito, sairaanhoito, mielenterveys- ja päihdetyö, ikääntyneiden hoito ja kuntoutuminen ja vammaistyö.

Lähihoitajana voit työskennellä eri toimipaikoissa, kuten päiväkodissa, kotihoidossa, terveyskeskuksessa, asumis- ja hoivayksiköissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Työ on pääosin vuorotyötä. Alakohtainen kielitaitovaatimus: B1.1.

Terveydentilaedellytykset:

Hakiessasi tähän koulutukseen huomioi seuraavat terveydentilavaatimukset, jotka voivat estää opiskelijaksi ottamisen:

• sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus
• sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen
• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus

Lisäksi tartuntatautilain (1227/2016, § 48) mukaan työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava:

• rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
• rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan
• imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan

Hoiva-avustaja
Hoiva-avustajat voivat työskennellä sosiaali- ja terveysalan avustavissa tehtävissä ikääntyneiden ja vammaisten palvelu- sekä hoivakodeissa. Hoiva-avustaja avustaa asiakkaita päivittäisissä toiminnoissa. Työ on ihmisläheistä ja edellyttää hyviä vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja.

Työssä tarvitaan vastuullisuutta, luottamuksellisuutta ja oma-aloitteisuutta. Hoiva-avustaja ei osallistu lääkehoitoon, eikä ole yksin työvuorossa. Työ on vuorotyötä ja tietotekniikan käyttötaidoista on hyötyä.

Hoiva-avustaja koulutuksen suorittanut voi jatkaa opintojaan ja suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon.

Opintojen laajuus on 60 osaamispistettä.

Vanhustyön erikoisammattitutkinto syventää asiantuntijuuttasi ikäihmisten palveluissa, hyvinvoinnissa ja hoitotyössä sekä antaa sinulle valmiudet toimia joko muistihoitajana tai ikävalmentajana.

Opiskelijaksi hakeutuvan tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Koulutuksen suorittaminen edellyttää työpaikkaa, koska vanhustyön erikoisammattitutkinnossa teemana on alan kehittäminen.

Ammatillinen tutkinto koostuu tutkinnon osista. Tutkinnon osa muodostaa selkeän itsenäisen tehtäväkokonaisuuden. Voit tulla suorittamaan tutkinnosta yhden tai useamman osan, joka palvelee juuri tämänhetkistä tarvettasi.